Pitkästä aikaa...

On ollut aika hiljaiseloa korurintamalla...oon kyllä välillä käynyt kurkkimassa mitä muut ovat tehneet ja ihania korujahan kaikki ovat saaneet aikaan. Itte en ole kevään jälkeen ihmeitä tehnyt...joitain korviksia oon saanut aikaan mutta en ole viittinyt niitä kuvata.

Tänään poikkesin Lahdessa kivimessuilla ja sieltä tarttui mukaan kaikkea ihanaa, jotka vähän nostattavat taas korukuumetta. Löysin sieltä tällaisen ihanan riipuksen joka sopii aloittamaani piinaan...ketju on vielä kesken, mutta pikkuhiljaa se tästä valmistuu... en vaan malttanut olla laittamatta siitä kuvaa. Kyllä on hankala taas pitkän ajan jälkeen yrittää tota piinaa tehdä... ketjussa on kyllä jokunen virhe joissain kohdin, mutta omaan käyttöön en viitsi sitä nyt purkaa.

Muitakin ostoksia tein...

Kun ei toi kevät näytä tulevan...

...niin on pakko lämmitellä täällä sisällä ja tehdä koruja. Eilen oli kyllä ihana ilma ja innostuin  kaivamaan esille viimekesäisiä pelargonioita... onneksi niissä on jotain elon merkkejä.

Tässä kuitenkin yksi koru, jonka aloitin jo viikko sitten ja sain tänään valmiiksi. Kuva on huono, mutta helmet vivahtaa valossa hivenen sinertävälle. Riipuksena pisaran muotoinen foliolasihelmi.

Ettei menis liian hempeäksi...

Oon pitkään lupaillut pojilleni, että teen heille jotkut korut. Nyt olis toinen valmis ja korujen aiheena mitäs muuta kuin pääkalloja. Nauha on mustaa nahkanauhaa ja nauhanpäät väkersin itte hopeoidusta kuparilangasta. Pääkallo on muistaakseni tilattu Villihelmestä.

...ja sitten jotain hempeetäkin. Rannekoru harmaista ja vihreistä makeanvedenhelmistä. Lukot ja muut metallit ei tällä kertaa ole hopeaa, vaikka helmet ansaitsisivatkin vierelleen hopeiset osat.